Menu

Aleksi Arajärvi - Suomenlahti oikeusjärjestelmien välissä

Kuten Virossa ja Suomessa, tietyt universaalit säännöt pätevät yhteiskunnasta riippumatta. Lähtökohtaisesti vieraassa yhteiskunnassa oleskelu ei edellytä sen lainsäädännön tuntemista kunhan muistaa käyttäytyä fiksusti. Järkevä ihminen ei tarvitse juristia päivittäisten asioidensa hoitamiseksi. Yllätyksiä toki tulee, mutta ne kuuluvat elämään. Liike-elämässä ikäviä yllätyksiä olisi tosin syytä välttää.

Vielä 90-luvulle saakka Suomi kopioi suoraan lainsäädäntöä Ruotsista - hämmästyttävän monet Suomen ruotsinkieliset lait ovatkin kielellisesti lähes identtisiä Ruotsin vastaavan lain kanssa. Kuvaavaa on, että Uppsalassa suoritettu juristintutkinto kelpasi lähes sellaisenaan Suomessa. Nämä ajat ovat jääneet nyt taakse ja ulkomailta palaavalta juristilta edellytetään jopa 100 opintopisteen maksullisia lisäsuorituksia.

Uudelleen itsenäistynyt Viro taas päätti 90-luvulla nykyaikaistaa lainsäädännön Manner-Euroopasta. Esimerkiksi vielä 2000-luvulla Tarton yliopiston esineoikeuden tärkeimpänä tenttikirjana toimi suora käännös saksalaisesta oppikirjasta. Tenttikirjassa viitattuja pykäliä ei löytynyt Viron esineoikeuslaista vaan ne viittasivat Saksan BGB:hen.

Euroopan unionin myötä lainsäädäntö on hiljalleen paikoittain yhdenmukaistunut Virossa ja Suomessa. Onko sitten mahdollista tuntea kahden maan lainsäädäntö juristilta edellytettävällä tarkkuudella? Muodollisesti tämä on kyllä mahdollista. Edellytykseksi on kuitenkin paljon töitä sekä jatkuvaa tietojen ylläpitämistä kahdesta itsenäisestä oikeusjärjestelmästä. Ei sovi myöskään unohtaa, että silloin tällöin päämieheltä saadut toimeksiannot edellyttävät oikeudessa esiintymistä - jopa naapurivaltiossa.

Viisi vuotta virolaisessa asianajotoimistossa ovat osoittaneet, että yhä useampi toimeksianto koskettaa tavalla tai toisella suomalaista lainsäädäntöä. Siksi päämiehen kannalta on mainiota, jos vastaukset kysymyksiin löytyvät saman katon alta.

Aleksi Arajärvi, juristi & luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, Law Office Laus & Partners OÜ

Suomalais-eestiläisen kauppakamarin hallituksen jäsen

Mika Sucksdorff - Uusi kauppakamarivuosi pyörähti käyntiin

Helmikuun alussa pidetty vuosikokous valitsi kauppakamarille uuden hallituksen. Hallitus jatkaa lähes samalla kokoonpanolla vahvistettuna yhdellä uudella jäsenellä. Tämä luo hallitustyölle jatkuvuutta, mutta pyrimme myös uusiutumaan ja kehittymään. Hallituksen ensimmäisessä kokouksessa lähetystössä valittiin uusi puheenjohtaja. Haluankin kiittää Sami Seppästä hallituksen johtamisesta sekä lähetystöä ensimmäisen kokouksen juhlavista puitteista.

Vuosi 2017 on Suomi 100-juhlavuosi joka näkyy myös kauppakamarin toiminnassa. Tulemme nostamaan entisestään tapahtumien arvokkuutta sekä toteuttamaan Suomi 100 aiheisia tapahtumia. Tietoa kymmenistä Virossa toteutettavista tapahtumista löydätte esimerkiksi soome100.ee sivuilta.

Jatkamme asia- sekä vapaa-aika tilaisuuksien järjestämistä joita tälle vuodelle on suunnitteilla lähes 30. Tulossa on erittäin mielenkiintoisia seminaareja, yrityskäyntejä ja muuta ohjelmaa. Jäsenistöllemme verkostuituminen on tärkeä osa kauppakamaritoimintaa johon tilaisuudet antavat erinomaiset mahdollisuudet. Tärkeää on myös yhteistyö eri sidosryhmien välillä. Olemme aktiiviset FICE:n toiminnassa sekä teemme monia asioita yhdessä toisten organisaatioiden kanssa.

Uudet ideat sekä ajatukset tapahtumista sekä toiminnasta ovat aina tervetulleita. Toivonkin aktiivista osallistumista jäsenistöltämme.

Toivotan jäsenille miellyttävää kevättä!

 

Sami Seppänen: Isompia ja pienempiä muutoksia

Kauppakamarissa ja virossa on tapahtunut paljon viime kuukausina. Kauppakamari sai uuden sympaattisen ja innokkaan toiminnanjohtajan. Ave-Mai on ottanut toiminnan haltuun syksyn aikana ja ensimmäiset tapahtumat on toteutettu menestyksekkäästi. Kamari saa uusia jäseniä tasaiseen tahtiin ja käynee jälleen niin että vuoden takainen ennusteemme jäsenmäärän kehityksestä ilmenee pessimistiseksi. Hyvä jos näin. Vuosikokous pidetään jälleen helmikuussa ja kuten aiemminkin, yhdistämme kevät- ja syyskokouksen yhdeksi kokoukseksi. Kehoitan jo nyt pohtimaan osallistumista hallituksen vaaliin. Kauppakamarin tulee kyetä jatkuvasti uusiutumaan ja yksi hyvä lähde muutokselle on vuosittainen hallituksen vaali, jossa kaikki paikat täytetään vaalin perusteella. Ilmoittaudu Ave-Maille ehdokkaaksi!

Virossa on uusi hallitus. Ilmoitettu hallitusohjelma on minun mielestäni vähintäänkin kohtuullinen, erityisesti jos sitä vertaa uusien hallituspuolueiden vaalien aikaisiin linjauksiin. Tuloveron porrastaminen esitetyllä tavalla oli suorastaan nokkela ratkaisu. Epäilen hieman josko muutos tulee puhtaasti tuloverokertymän näkökulmasta olemaan tasapainossa, mutta uskon että matalampien palkkojen verohuojennus kanavoituu suurelta osin kulutukseen ja näin ollen palautuu osittain arvonlisäverokertymänä ja tämä huomioon ottaen voi vaikutus olla jopa verokertymää kasvattava. Suoraviivaiset ja kohtuullisen konservatiiviset kannanotot velkaantumiseen ja valtion budjetin tasapainoon rauhoittivat mieltä.  Uudella hallituksella on nyt pari vuotta aikaa näyttää mitä reformin lähes koko itsenäisyyden mittaisen hallitusvastuun perinnöstä tulee säilyttää ja mitä muuttaa. Toivottavasti työ tulee olemaan muutoskeskeistä ja kunnianhimoista eikä ainoastaan seuraaviin vaaleihin valmistelevaa kompromissien etsintää.

Hauskaa pikkujoulukautta!

Ave-Mai Aedna: Sydämmellä näkee parhaiten

Kun sain mahdollisuuden aloittaa työskentelyn Suomalais-eestiläisessä kauppakamarissa, minut valtasi hyvin erilainen, hyvä tunne. Olen vuosien varrella oppinut luottamaan omaan sisäiseen tunteeseen, tiedän että tuo tunne ei valehtele ja haluan huolellisesti kuunnella omaa sisäistä minääni. Minulle on ollut suuri ilo, että minut on otettu todella lämpimästi vastaan.

Suomi on aina ollut lähellä sydäntäni. Pienenä tyttönä katsoin usein Suomen televisiota. Olihan se hyvin toisenlainen, kiinnostavampi maailma verrattuna siihen, mitä meidän kanavat tarjosivat. Sitä kautta opin jo hyvin nuorena tuntemaan Suomen kansaa, heidän tapoja ja kultuuria, samankaltaisuuksia ja eroja virolaisiin. Tiesin tuolloin melkein kaikkien suomalaisten julkisten nimet ja tunnistin kasvot. Yhteys Suomeen ja suomalaisiin  on säilynyt nykypäivään saakka. Kiitos siitä suomalaisille ystäville, jotka asuvat ja elävät eri osissa kaunista Suomea.

Lue lisää

Sami Seppänen: Lomille lomps

Kauppakamarin kevätkausi on grillijuhlien myötä päättynyt ja kamari jää kesälomalle. Asialliseksi luokiteltavia tapahtumia oli 10 ja verkostoitumiseen, kulttuuriin ja urheiluun liittyviä kahdeksan. Iso kiitos jäsenille jotka ovat monin tavoin auttaneet ja toisinaan jopa mahdollistaneet erilaisten tapahtumien toteuttamisen. Suurin kiitos toiminnastamme kuuluu Kellille, tapahtumat ovat olleet poikkeuksetta hyvin järjestettyjä ja sujuneet suunnitellusti. Haluan kiittää myös Suomen suurlähetystöä aiempia vuosia huomattavasti tiiviimmästä ja hedelmällisemmästä yhteistyöstä. Myös Suomen Viron-instituutin kanssa yhteistyömme on tiivistymässä ja uskon Suomen 100 vuotistapahtumien vielä syventävän kanssakäymistämme.

Lue lisää

Sami Seppänen: Tasapainoilua

Kevätsesonki on alkanut myös kauppakamarissa, tapahtumia riittää lähes joka viikolle. Perinteisten grilli- ja rapujuhlien valmistelut on käynnissä, molemmat pidettäneen Tallinnassa. Yritämme löytää juhlapaikkoja, joissa emme ole aiemmin vierailleet. Näin saamme perinteisiinkin tapahtumiin hieman jotain uutta. Kevätkauden tapahtumien osallistuminen on ollut aiempaa vilkkaampaa. Jäsenmääräkin on toki hieman kasvanut edellisvuodesta, mutta myös jäsenten aktiivisuus on kasvanut aiemmasta. Tämä on paras mahdollinen palaute toiminnalle, kiitos siitä!

Viron valtiovarainministeriö tarkensi viime viikolla lähivuosien kasvuennustettaan hieman alaspäin. Minulle tuotti suurta iloa Sven Sesterin välitön kannanotto valtion talousarvion vastaavan suuruisesta sopeuttamistarpeesta. Erityisesti arvostan valmiutta toimia epäpoliittisesti vuosien 2018 ja 2019 osalta seuraavien vaalien näkökulmasta. En halua katsoa tätäkään asiaa Viro/Suomi/juupas/eipäs näkökulmasta, mutta minusta tuntuu että Virolaiset ovat tässä asiassa kansakuntana fiksumpia kuin Suomalaiset, kun ymmärtävät että kansakunnan käyttökatteen on hyvä olla nolla tai hieman positiivinen, eli ettei syödä enempää kuin tienataan. Keskustelu velkarahoitteisista valtion määrittelemistä investoinneista on minun mielestäni vielä liian tunteellista, mutta en ihmettelisi jos Viro kykenisi lähivuosina taspainotilaan jossa syömävelkaa ei edelleenkään sallita, mutta valtio voi harkitusti velkaantua talouden kilpailukykyä parantavien tuottavien investointien rahoituksen varmistamiseksi.

Terveisin,
Sami Seppänen